22.02.2018 | Sakari Nahi

REKRYKESKUSTELU

Kävin jännän keskustelun eräässä rekrytilanteessa viime vuonna.

Kandidaatti: "Mulla olis oikeestaan enää yksi kysymys... Kiinnostun helposti uusista asioista, ja panostan niihin aina todella paljon, ja niinpä halusinkin kysyä, että jos vaikka 3 vuoden päästä innostun jostain uudesta asiasta ja päätän silloin irtisanoutua teiltä, niin miltä se tuntuu?"

Olin vähän häkeltynyt kysymyksestä, ja kandidaatti jatkoi: "Kysyn tän asian näin alkuun siksi, että musta tuntuu, että edellisissä paikoissa tästä on tullut vähän turhan tuntuista draamaa."

Sakke: "No siis, tottakai mua harmittaa jos sä hyvänä tyyppinä lähdet pois meidän jengistä, näin niinkuin työkaverina. Firman näkökulmasta tämä on kuitenkin selkeä asia. Me ollaan sujut joka kuukausi. Sä teet parhaasi duunissa, ja firma antaa siitä sulle kompensaation. Ei siis ole mitään syytä mikset voisi lähteä uusiin haasteisiin hyvässä hengessä. Pikemminkin se on niin, että jos sä saat jonkin hyvän tilaisuuden kasvattaa itseäsi muualla, niin sitä voidaan työyhteisössä frendeinä vähän juhlistaa."

TYÖNTEKIJÄMIELIKUVA

Työnantajamielikuvasta puhutaan paljon, mutta entäs työntekijämielikuva?

Työntekijämielikuvalla en tässä tarkoita yksittäisen asiantuntijan oman henkilöbrändin rakentamista, vaan yrityksen mielikuvaa nykyaikaisista työntekijöistä ja heidän tarpeistaan. Uutisia seuratessa tulee pakostakin sellainen olo, että monet yritykset eivät edes yritä ymmärtää tämän päivän asiantuntijoiden ajatusmaailmaa.

Samaan aikaan kun yritys kehittää työnantajamielikuvaansa systemaattisesti, saatetaan unohtaa keskiportaan päälliköiden ja muiden esimiesten työntekijämielikuvan päivittäminen.

NYKYAIKAISEN ASIANTUNTIJAN JA MIELIKUVAN KONFLIKTI

Yhä edelleen työnantajien toimissa ja julkisessa keskustelussa on sellainen klangi, että työntekijän tulisi olla kiitollinen pyhälle työnantajalle työpaikastaan. Samaan aikaan kaikki tiedostavat, että parhaat asiantuntijat menevät töihin mihin haluavat. Näiden lauseiden välillä on konflikti, mutta silti molemmat ovat yhteiskunnallisia tosiasioita.

Yleisesti ottaen asiantuntijat ovat osaavia ja haluavat kehittyä edelleen. Tietysti he myös pyrkivät maksimoimaan oman työympäristönsä miellyttävyyden ja haasteellisuuden, oikeudenmukaista kompensaatiota unohtamatta. 90-luvun kasvatteja ei välttämättä enää edes kiinnosta uraporras tai palkkojen vertailu työkaverien kanssa, vaan he keskittyvät itselleen merkitykselliseen työhön ja omaan kasvuun. Reilussa maailmassa paraneva toimeentulo on seurausta omasta kasvusta.

Toisessa päässä työnantajat kiroavat työntekijöidensä tekemiä inhimillisiä virheitä ja oma-aloitteisuuden puutteita, samalla kun eivät edes yritä ymmärtää yksittäisen roolin haasteita tai ympäristöä. Tuloksia on synnyttävä, vaikka työpaikka antaisi työkaluksi vain lusikan ilman ohjeita. Yrityksen sisäistä terveyttä saatetaan seurata puhtaasti numeerisilla mittareilla, kuten yksikön tuloksella, joka luonnollisesti ajaa lähimmän esimiehen aliarvostamaan empatian.

TYÖELÄMÄN ANSAT

Asiantuntijatyöhön liittyy useita epäkohtia. Samalla kun nuoremmat asiantuntijat hakevat ideaalia yhteisöä, jossa he voisivat keskittyä omaan osaamiseensa ja yhteiseen toimintaan asiakkaan kanssa, on perinteisissä työyhteisöissä irrationaalisia maan tapoja ja poliittista suhmurointia.

Juuri nyt pinnalla on kilpailukieltojen yleistyminen työsopimuksissa. Esimerkiksi Akava nostaa esille kilpailukieltojen yleistymisen ja tätä kautta työmarkkinoiden tarpeettoman jäykistymisen. Vähän aikaa sitten uutisoitu Tokmannin uuden toimitusjohtajan aloittaminen meinasi kariutua juuri kilpailukiellon johdosta.

Kilpailukielto on vielä kohtalaisen läpinäkyvä ja työntekijälle tiedostettava riskitekijä. Yksittäiselle asiantuntijalle paljon vaikeammin hahmotettava asia on esimerkiksi reilun kompensaation määrittely. Jos työntekijät toimivat yrityksen sisällä kuin mustassa laatikossa, tietämättä mitään työnsä arvosta tai roolinsa positioinnista yrityksen sisällä, on työntekijän vaikea määritellä itselleen reilua kompensaatiota.

MIELIPITEEMME

Perustimme Kompozuren vuonna 2011 kovien asiantuntijoiden työpaikaksi. Silti meillä ei ole ikinä ollut kilpailukieltoja työsopimuksissamme. En koe siitä olleen yrityksellemme haittaa. Päinvastoin. Kun pelin henki on se, ettei kenenkään esteenä liikkua muualle ole sopimuksellinen, arbiträärinen seikka, vaan pikemminkin jengi pysyy talossa siksi, että heillä on hyvä olla, niin tällöin tiedetään rakentavamme yritystä kestävälle pohjalle.

Työntekijöitä yrityksestämme poistuu suhteellisen harvoin. Juuri päättyneessä Great Place to Work -kisassa olimme 5., korkeimmalla sijalla kisaan osallistuneista ensikertalaisista. Lisäksi olemme olleet viimeiset 2 vuotta sekä Deloitten Technology Fast 50 Finland listalla (2016 sijalla 9 ja 2017 sijalla 20) että Kauppalehden Menestyjät- ja Kasvajat-listoilla.

Jokaisen työntekijän fiilikseen vaikuttaa työyhteisön oikeudenmukaisuus. Parhaana aseena tämän saavuttamiseksi näemme läpinäkyvyyden. Jos kaikilla on selkeä kuva sekä yrityksen tilasta että omasta roolista liiketoimintaa rakennettaessa, on kaikkien helppo puuttua epäkohtiin ja parantaa päivittäistä työympäristöä.

Läpinäkyvyyteen voi vaikuttaa monin tavoin. Yhtenä hyvänä tapana olemme kokeneet kuukausittaiset koko firman kokoontumiset, missä käydään läpi mm. uudet voitetut ja mahdolliset keissit. Kylkeen olemme rakentaneet avoimen, kaikkia koskevan ja yhdessä sovitun palkkakaavan.

Nämä ylläolevat kaksi keinoa reflektoituivat myös Great Place to Work-kisaan kun kaikki Kompozurelaiset vastasivat kysymykseen kompensaation reiluudesta "100% oikeudenmukainen". Vertailuksi viime vuoden listalle päässeiden keskiarvo tästä kysymyksestä oli 81%.

HAASTE

Tällaisesta nakkikioskista on aina helppo huudella, mutta haastan silti toimitusjohtajakollegani ajamaan yrityksissään vapaampia työsopimuksia sekä entistä läpinäkyvämpää tiedonjakoa sisäisesti.

Antamalla entistä laajemmalle jengille kyvykkyyden nähdä ja puuttua epäkohtiin voi vain tervehdyttää yritystä. Kun luotat ihmiseen, hän pyrkii olemaan luottamuksen arvoinen.

Ja miten rekrykeskustelussa esiintyneen kandidaatin kävi? No meillehän hän tuli, enkä voisi olla työpanokseen tyytyväisempi :)